BLOGI

Näytä nykyinen sisältö RSS-syötteenä

Blogi

 

apuvalineet-blogi

 

Hei

Minun nimeni on Marja. Olen 68-vuotias, ylipainoinen nainen, monen lapsen mummo. Olen tähän asti ollut itsenäinen ihminen, joka on tottunut selviytymään tilanteessa kuin tilanteessa.

Tarinani apuvälineiden kanssa alkoi tammikuussa, kun teloin jalkani käsittämättömässä kotitapaturmassa. Olin ollut tietokoneella noin tunnin ja kun nousin siitä, satutin polveni tosi kipeästi. Ensiapureissuhan siitä tuli. Ensimmäistä kertaa elämässäni olin täysin avuttomassa tilassa. Minut istutettiin pyörätuoliin, jossa odotin pari-kolme tuntia, ennen kuin pääsin lääkärin luo. Sain eteisvärinäkohtauksen kivun vuoksi. Ilman sitä olisin nököttänyt tuolissa varmaan pitempäänkin. Olinpa kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Murtumaa ei polvesta löytynyt, mutta sen sijaan nivelrikko. Ei se sinänsä mikään yllätys ollut, polveni ovat olleet kipeät jo nuoresta. Olen kuitenkin yrittänyt liikkua sen, minkä olen voinut. Vesijumppa ja -juoksu ovat olleet minun lajejani.

Tällä hetkellä odotan pääsyä ortopedin arviointiin. Sillä käynnillä varmaan ratkaistaan, onko edessä tekoniveloperaatio.

Tilanteeni on tutustuttanut minut ensimmäistä kertaa apuvälineisiin. Monet niistä ovat sellaisia, joista olisi iloa ja apua terveellekin. Loistavat keksinnöt ovat usein yksinkertaisia. Jonkun on vain pitänyt ne keksiä ja jonkun valmistaa tuotteiksi ja jonkun tarjota niitä asiakkaille.

Terveisin

Marja Kirkkosalo


TUTUSTU ALLA OLEVIIN BLOGITEKSTEIHIN



Julkaistu , julkaisija

Sekoilin välillä sukkiini

Olenko jo kertonut teille hienosta mutta yksinkertaisesta keksinnöstä, sukanpujottimesta? Alkuaikoina polveni kipeydyttyä minun oli vaikeaa laittaa sukkia jalkaan.

Siihen löytyi oivallinen apu. Sukanpujotin koostuu eräänlaisesta kourusta, johon sukka pujotetaan. Kouruun on kiinnitetty kaksi pitkää nauhaa.

Ensin puen sukan osittain kourun päälle ja sitten työnnän jalkani kouruun. Sitten vain vedän nauhoista kourun pois. Sukka jää jalkaan. Ovela keksintö, mutta tämä kyllä tarvitsisi kuvan oheen.

Olen kyllä tervehtynyt niin paljon, että pystyn pukemaan sukat muutenkin. Käytän silti tätä välinettä, varsinkin tiukkojen sukkien pukemiseen.

Terveisin

Marja

sukanvetolaite

Lue koko viesti
Lisätietoja:: sukanvetolaite
Julkaistu , julkaisija

Tarinaa tölkin avaajista

Kauan sitten yritin avata tiukkaa hillopurkkia, niin että ranne kipeytyi. Se oli sitä aikaa, kun kummipoikani Teemu oli aivan pieni. Poika meni lusikkalaatikolle, toi kaljapullon avaajan ja näppärästi avasi sillä jumittuneen purkkini. Tätä menetelmään käytinkin enemmän tai vähemmän onnistuneesti kymmeniä vuosia.

Kunnes nyt löysin hienon ja kauniin oranssinvärisen välineen, joka on tehty juuri tähän tarkoitukseen. Sillä ovat avautuneet kaikki purkit kivuttomasti.

Olihan minulla välillä käytössä sellainen ohut kuminen läpyskä, ns. isännänkorvike. Sen haperruttua sain käyttööni kehittyneemmän tuotteen, kuppimaisen joustavan esineen, joka toimii sekin ihan hyvin. Ei enää kipeitä ranteita eikä isännän painokelvottomia voimasanoja.

Terveisin Marja

sailyketolkin-ilmaaja

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Aamut ovat hankalia

Aamuisin polveni on hirveän tönkkö. On vaikea nousta sängystä ylös ja lähteä aamutoimiin. Olen asentanut sänkyyni nousutuen.

 

Siis melkein itse. Asentaminen ei nimittäin vaadi mitään ruuveja eikä työkaluja. Tukikaaren alaosa sijoitetaan patjan alle, se pysyy siinä ihan hyvin. Otan kiinni kaaresta ja pääsen istualleni. Nykyisin minulla on sauva sängyn lähellä odottamassa. Jonkun aikaa minun on pakko ihmetellä, ennen kuin uskallan lähteä liikkeelle.

 

Tukikaaresta kiinni ja istualleen. Sitten sauva käteen ja eteenpäin. Muutaman metrin jälkeen kankeus nivelessä alkaa helpottaa, ja kulku nopeutuu.

 

Käyn suihkussa joka aamu. Pesuhuoneessa on tukeva suihkujakkara, jota sitäkään en ole aikaisemmin tarvinnut, vaikka siitä olisi kyllä apua ihan terveellekin.

 

 

Suunnitelmissani on asentaa pesuhuoneeseen tukikaide. En ole vielä ehtinyt sitä hankkia. Kaiteesta on hyötyä kenelle tahansa. Lattiat ovat märkinä usein liukkaita.

nousutuki-apuvalineet

Lue koko viesti
Julkaistu , julkaisija

Kyynärsauvat

Ortopedin arviointi on muutaman viikon päästä. Jännittää melkoisesti. Polvi on viime aikoina ollut taas kipeämpi. Pystyn ajamaan autolla ja käymään kaupassa, mutta asiointimatkojen jälkeen jalka kipeytyy.

Välillä pystyin kävelemään jo ilman apuvälineitä, mutta nyt on ollut pakko ottaa toinen kyynärsauvoista avuksi. Jotenkin tämä tilanne hävettää minua, ihan syyttä, tiedän. Kaupassa en käytä sauvaa, vaan nojaan ostoskärryihin.

Kyynärsauvat ovat kyllä tosi hyvät, ne tukevat minua kunnolla. Viime aikoina olen käyttänyt vain toista sauvaa, jota olen pitänyt kipeän jalan puolella. Äskettäin luin jostain, että sauva pitää ollakin vastakkaisella puolella. Opettelen uutta tapaa, mutta tottumus on toinen luonto.

Kyynärsauvoihin olen asentanut piikit ja ripustusta auttavat kävelykepin tuet. Piikkejä en näin sulan maan aikana tarvitse, olen kääntänyt ne ylöspäin.

Kyynärsauvan tuki on loistava keksintö. Ennen sen asentamista keppini kolisi lattialle, aina kun istuuduin tai yritin tehdä jotain ilman keppiä. Tuen avulla keppi pysyy kiltisti pöydän reunalla.

Onneksi minulla on nuo sauvat. Tarvitsen niitä varmasti pitkään mahdollisen tekonivelleikkauksenkin jälkeen.

 

kyynarsauva_sininen

Lue koko viesti
Lisätietoja:: kyynärsauvat
Julkaistu , julkaisija

Ensi kokemus apuvälineistä - rollaattori

En tullut ajatelleeksikaan apuvälineitä ennen kuin niitä itse tarvitsin. Tiesin kyllä, että sellaisia on, käyttäähän isosiskoni rollaattoria.

Minä tutustuin rollaattoriin henkilökohtaisesti, kun loukkasin jalkani tammikuussa. Vaikkei jalkaani murtumaa tullut, paha lihasrevähdys teki liikkumisen mahdottomaksi. Onneksi sain lainaksi Maunon, kätevän rollaattorin, johon tukien saatoin kotona liikkua. Kipua se ei tietenkään poistanut, mutta mahdollisti melko normaalin elämän.

Olisi sillä voinut mennä uloskin. Siinä on tavarateline, johon voi kerätä vaikka ostoksia tarvittaessa. Se liikkuu kevyesti ja kääntyy hämmästyttävän pienessä tilassa. Aika usein myös istuin sen päälle levähtämään, kun en jaksanut seistä. Tällaisia tilanteita tuli esimerkiksi, kun jouduin ohjeistamaan puolisoani pesuhuoneessa pyykkikoneen käyttämisessä.

Sain kokeilla myös toista rollaattoria, jonka nimesin Bertaksi. Berttahan oli Maunon vaimo Joel Lehtosen kirjassa Putkinotko.  Berttakin kääntyy hyvin pienessä tilassa, ja mikä parasta, sen voi helposti taittaa kokoon ja kuljettaa pienessäkin autossa. Bertta on sentin tai pari leveämpi Maunoa, ja juuri ne sentit olivat liikaa kotioloissa, kun piti esimerkiksi siirtyä pesutiloihin.

Lihasrevähdys parani kolmessa viikossa, ja ryhdyin varmistamaan kulkuani kyynärsauvoilla. Mutta se on jo toinen juttu.

 

mauno rollaattori

Lue koko viesti
Lisätietoja:: mauno, rollaattori

Klarna Checkout
-kauppiaan tiedot